John Deweyn estetiikka

  • antidualismi
  • perskpektivismi
  • kontekstualismi
  • lähtökohtana konkreettinen kokemus
  • tunne tärkeässä osassa

( Charlene Haddock Seigfried 1996 )

kiinnostavaa on mitä Dewey *ei* tee:

  • kieltäytyy erottelemasta jyrkästi sisäistä ja ulkoista
  • sen sijaan puhuu kokemuksesta (interaktiosta)
  • ei käytä edes käsitettä "assosiaatio"
  • ei myöskään erota jyrkästi esteettistä kokemuksesta tavallisesta

Vastaanotto

  • uuskritiikin myötä vaipui unohduksiin: "ilmaisusta" ei pidetty
  • Margolis oli jossain määrin pragmatisti
  • vain Arnold Berleant puolusti Deweytä
  • vasta 90-luvulla kiinnostus virisi uudelleen
  • Shusterman tärkein puolustaja (alkaen 1992)

Periaatteita

  • esteettinen on selkeytetty ja syvennetty versio tavallisesta kokemuksesta
  • kokemus: interaktiota maailman kanssa
  • toimintaa ja toiminnan kohteena olemista (*action/undergoing*) 46
    • liikaa toimintaa -> maanista räpiköintiä
    • liikaa kohteena olemista -> sentimantaalista päiväuneksintaa
  • *an* experience: itsenäinen kokonaisuus, jossa on peräkkäisiä osia kuin keskustelussa
    • "kokonainen" (integral), tuo "kypsymistä"
    • siinä on "ykseyttä" ja se etenee päätepisteeseen (conclusion)
  • esteettinen kvaliteetti
    • tuo kokemukseen sisäistä integriteettiä, liikettä ja täyttymystä
    • kuuluu jokaiseen Kokemukseen
  • toiminta tai ajattelu ei saa olla automaattista ja mekaanista, eikä toisaalta epämääräistä ja ajelehtivaa; tällainen kokemus on an-esteettistä
  • ESIMERKKI: kivi vierii rinnettä alas
  • taide on tekemistä, esteettinen kokemus tapahtumista (havaitsemista, nauttimista) 48-9
  • taiteus edellyttää esteettisyyttä (teos on suunniteltava vastaanottoa silmälläpitäen)
  • ESIMERKKI: jos teos paljastuukin luonnonesineeksi, emme enää voi tulkita sitä taideteoksena
  • havainto on esteettinen, kun havaitsija on tietoinen teoksen alkuperästä, tuotantotavasta, laatukriteereistä jne. 51
  • intohimo: sitä ei saa olla liikaa

"What is done and what is undergone are thus (in art) reciprocally, cumulatively, and continuously instrumental to each other." 52

  • vastaanotto ei ole passiivista, se vaatii ponnistelua; "otamme" sisään
  • havaitsija luo oman kokemuksensa 56 (konstruktivismia, vrt. Maturana & Varela)
  • kokemus on leimallisesti esteettinen, kun sen määräävinä piirteinä ovat ne, jotka tekevät kokemuksesta Kokemuksen
  • *impulsio*: organismin tarpeesta syntynyt liike kohti ympäristöä
  • jokaisen kokemuksen lähtökohta
  • eliön ja ympäristön välinen kitka synnyttää kehitystä
  • impulsio saa tällöin muotoa ja kiinteyttä, ja entiset kokemukset pääsevät vaikuttamaan siihen
  • tämä määrittelee *ilmaisun* (expression) 63
  • ESIMERKKI: puhumaan opetteleva lapsi oppii ilmaisemaan: hallitsemaan toimintojaan
  • kun teko ei vastaa aikomusta, saadaan keinotekoisuutta, simulaatiota, temppuilua
  • *mediumi*: välttämätön osa ilmaisua
  • aivastuksellakin on kanava, mutta se ei ole mediumi
  • mediumi on kanva jota käytetään "as immanent means of an end"
  • ESIMERKKI: tanssissa ennen spontaanit aktit muunnetaan ilmaisuksi
  • ilmaisuun vaaditaan
    • tarpeesta syntyvä impulsio
    • vastustava ympäristö
    • sisäinen tunne
  • ESIMERKKI: sadetanssi, sotatanssi
  • *tunne*: relaatio johonkin objektiiviseen (to, from or about sth) 72
    • tilannekohtainen
    • ilmaisutapahtumassa toimii kuin magneetti: vetää puoleensa sopivaa materiaalia
    • tunne ei ole sitä _mitä_ ilmaistaan, jos kyse on taiteesta
  • merkitys, substanssi, sisältö tulevat aiemmista kokemuksista
  • ilmaisuun liittyy paljon työstöä
  • ilmaisu on sekavan tunteen selkiytystä
  • ESIMERKKI: huoneen siivoaminen rauhoittaa samalla ärtyneen mielen, ja tunne "objektivoituu" esteettiseksi (lainausmerkit alkup.) 81

"art is not nature, but is nature transformed by entering into new relationships where it evokes a new emotional response." 82a

  • *ilmaiseva objekti* (expressive object): ilmaisun tulos, esim. taideteos
  • taideteoksen "ei pitäisi olla puhtaasti muita objekteja esittävä", erillään tuotantoprosessista
  • yhteisiä piirteitä muiden objektien kanssa
  • tehty miellyttämään
  • metafyysisiä kysymyksiä (kuten subjektiivinen/objektiivinen) ei pitäisi tässä yhteydessä pohtia
  • ei ole kirjaimellisesti "esittävä"; tekijyyden vuoksi siinä on jotain ainutlaatuista
  • saattaa "esittää" yleisölle jotain näiden omasta maailmankokemuksesta
  • *merkitys*: taideteos ei merkitse kuten tienviitta
  • se selventää ja tiivistää materiaaliinsa liittyviä merkityksiä
  • taide ei totea, se ilmaisee 88
  • ESIMERKKI: Van Goghin silta, tunnemyrskyn ja sillan fuusio, uusi objekti jolla on ainutlaatuinen merkitys ("utterly heart-broken")
  • ESIMERKKI: Roger Fryn selitys kuvataiteesta: formalistinen teoria: viivoilla ja väreillä merkitystä vain suhteessa toisiinsa
  • näin taideteos olisi kokonaan erossa muista kokemuksista
  • esimerkki "esoteerisista taidenäkemyksistä", joita Dewey vastustaa
  • Fry erottaa arjen esteettiset arvot (liittyvät sisältöön) taiteen esteettisistä arvoista (liittyvät muotoon); taiteilija ei kuitenkaan voi lähestyä uutta aihetta ilman että hänen menneet arkikokemuksensa vaikuttaisivat havaintoon
  • abstrakti taide: viittaa edelleen maailmaan; saattaa esittää *kaikille* tietynlaisille objekteille yhteisiä kvaliteetteja
    • taide abstrahoi aina
    • jokin viittaus ympäristöön on oltava mukana, muuten tulos on "without sense"

    Merkityksiä ei tulisi nähdä pelkästään objektissa tai pelkästään tajunnassa. (Formalismin ja idealismin ääripäät.)

    Deweylle taideteos on ilmaiseva, koska tekemisen ja tapahtumisen ainekset läpäisevät toisensa täydellisesti