Reduktionismi vs. holismi

Reduktionismi

yksinkertaisimpien ilmiöiden taso määrää kaiken
mentaaliset, sosiaaliset ja ekologiset ilmiöt ovat oikeastaan näennäisilmiöitä
"vain"
Francis Crick: kaikki meissä, niin toiveemme ja halumme kuin tietoisuutemme, on vain toisiinsa kytkeytyneiden neuronien ampumien sähköimpulssien summaa
Kari Enqvist: arvot (kuten kaikki muukin) ovat viime kädessä fysiikkaa
- fysikalisti "väittäisi, että arvoillani ei ole itsenäistä statusta vaan taipumukseni toimia tietyissä oloissa tietyllä tavalla on seurausta alkeishiukkasten vuorovaikutuksista. (...) Periaatteessa, jos alkuehdot tunnettaisiin riittävän tarkasti, voisimme jopa laskea, miten (tilastollisessa mielessä) tulen toimimaan joulupadan ääressä." (Enqvist Olemisen porteilla (1998), 227)
universumin materiaalinen perusta ei kuitenkaan välttämättä ole kaikkien tapahtumien "alkusyy"
reduktionismi äärimuodossaan ei sopusoinnussa ekologisen ajattelun kanssa
reduktio silti tarpeellinen

painottaa kokonaisuutta osien kustannuksella
Aristoteles: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa
L. von Bertalanffy: "kokonaisuudesta eristettyjen osien ominaisuudet eivät riitä kokonaisuuden määrittävien ominaisuuksien selittämiseen"
pelkkä elementtien tunteminen ei siis riitä, on myös tunnettava niiden väliset relaatiot
esim. molekyylipaino, molekyylien isomeerit
esim. biologia, psykologia, sosiaalitieteet
sosiaalipsykologia perinteisessä muodossaan kysymyksenasettelunsa puolesta täysin holistinen tiede